maanantai 9. tammikuuta 2017

Kolme viikkoa, kolme maata

Heissuliveissuli! Hiljaisen elon jälkeen palataan taas arkeen. Joululoma on ohitse, ja ensimmäinen koulupäiväkin on jo takana. Miten loma menikään? No vitjat, todella hyvin! Ylläröin kaikki, ja kävin kotona!

Sanoin moneen kertaan, että jään joululomaksi Sochiin, että saan opiskeltua. Uudeksi vuodeksi kuitenkin olin aiemmin jo päättänyt lähteä Slovakiaan, jonka jälkeen sitten vielä viideksi päiväksi Unkariin. Perjantai tuli, ja oli viimeinen päivä ennen lomaa. Hieman tuli haikea fiilis, kun tiesi mitä kaikkea herkkua meidänkin perheen joulupöydästä löytyy. Ja vielä kun suurin osa luokkatovereista lähtivät jouluksi kotiin.

Lauantaina varasin lennot ja maanantaina lensinkin jo Suomeen. Eikä kukaan tiennyt! Paitsi tietenkin Jape, joka tuli hakemaan lentokentältä. Sain ylläröityä kaikki. Äidin, isovanhemmat, siskot, kaverit... Ei kukaan mua odottanut. Varsinkin kun maanantaiaamuna olin pakkailemassa ja lähdössä lentokentälle niin Tiina soittaa:
"sinulla kun on nyt loma, niin aattelin soittaa, ettet vaan nuku siellä"
"äh no öh, joo hmm" En voinut paljastaa, että olisi kiire pakata ja lähteä lentokentälle.. Pienen valkoisen valheen jälkeen sain puhelun lopetettua ja rallia lentokentälle.

Ensiksi lento Pietariin ja Pietarista Helsinkiin ja kotiin. Kotiin päästyäni, Joulua kotona vietettyäni mietin kyllä moneen kertaan, että minkä ihmeen takia edes päätin alun alkaen viettää Joulun Sochissa. Kyllä Jouluna kotona pitää olla!

Suomessa tuli nähtyä monia ystäviä. En ollut "kuin" viikon verran Suomessa, niin melko tohinalla sai kaikkia nähdä. Tietenkään kaikkia ei ollut aikaa nähdä, kun ei ihan joka puolelle Suomea viitsinnyt lähteä, mutta tietenkin kaikkia jotka lähettyvillä olivat. Ja huomioiden sen, että oli tosiaan Joulu, eli se on sitä rauhoittumisen aikaa.

Herkkua savustuskalaa

Likkojen kanssa iltaa viettämässä
 Joulun jälkeen matka jatkui. 28.12. Slovakiaan, Kosiceen. Yksi luokkatovereistani, Martin on kotoisin Slovakiasta. Oli ehkä toinen tai kolmas viikko, kun vitsillä heitimme "mentäisiinkös porukalla Slovakiaan uudeksi vuodeksi?" Pitkään se oli vain vitsi, mutta lopulta vitsi muuttui todeksi ja lentoliput olivatkin jo kädessäni.

Slovakia oli mielenkiintoinen, sillä näin elämän "paikallisen silmin". Olimme maaseudulla, Itärajalla, jonne ei varmasti koskaan muulloin tulisi mieleenkään mennä. Jos joskus olen suunnitellut aiemmin meneväni Slovakiaan, kyllä mielessä on ollut Bratislava.

Itseasiassa Kosice on lähin suurin kaupunki, tarkkaanottaen olin Michalovcessa. Itselleni kyläpahanen ei sanonut mitään, mutta! Kaikki ketkä ovat tietoisia BabyBell-juustosta; niin tämä kylä on sen kotipaikka!

Kävimme katsomassa paikallisen lätkäderbyn, kävimme myös kylpylöimässä, ja olimme mökillä. Rento ja hauska Uusi Vuosi, todella erilainen. Kävimme myös pienellä vaelluksella läheiselle linnalle, tai sen raunioille. Slovakia kun on tunnettu linnoistaan.



Joulumarkkinat olivat vieläkin pystyssä

Lätkäderby
Kyseisellä paikalla käytiin suuria taisteluita 2. maailmansodan aikaan.





"Langos" tms, paikallinen herkku. Ja olikin melko herkku. Kaloreita oli kiitettävästi, maiskis

Slovakiasta matka jatkui 2.1. Unkariin, Budapestiin.
Budapestiin matkasin yhdessä vanhan ystäväni kanssa, kanadalaisen Natalien kanssa. Häneen tutustuin asuessani Sveitsissä, sillä hän oli myöskin siellä töissä. Yritämme nähdä aina 1-2 kertaa vuodessa, ja molemmat kun olemme saaneet matkakärpäsen pureman, mikäs sen parempi tapa olisikaan kuin matkustella yhdessä.


Budapestissa oli paljon nähtävää. Kävimme Parlamenttitalossa (joka on todella hulppea rakennus!) Rakennus on n. 270metriä pitkä, n. 120 metriä leveä ja melkein 100 metriä korkea. Todella kaunis rakennus.




Budapestin historia on myös hyvin mielenkiintoinen. Kävimme Buda-linnassa, ja samalla vierailimme Unkarin/Budapestin historiikki-museossa. Ma-pe välillä melkein 60 kilometriä, vain tutustuen Budapestiin ja sen salaisuuksiin. Kävimme myös kylpylöimässä täälläkin yhtenä päivänä, kun oli hieman sateisempi ilma.








Ainiin, nyt kun opiskelee tätä urheilualaa, kiinnittää erilailla asioihin huomioita. Budapest haluaa olla isäntäkaupunki vuoden 2024 kesäolympialaisiin. Kiinnitin aivan erilailla huomioita kaupunkiin, mitä ennen olen matkustellessa kiinnittänyt. Liikenneyhteyksiin, infrastuktuuriin, ihmisten englanninkielentaitoon... Millainen olisi Budapest Olympiakaupunkina? Muutamiin paikallisiin pääsimme myös Natan kanssa tutustumaan, ja heidänkin mielipidettään utelin. Mielipiteet jakautuivat aikalailla tasan 50-50, osa sanoi, että Budapest olisi loistava isäntäkaupunki, kun taas osa mietti järjellä, ja sanoi, ettei ekonominen tilanne ole paras mahdollinen Olympialaisia ajatellen...



Perjantaina kotiinlähdön aikana kohtasin ensimmäiset ongelmani: Lennot olivat peruttu. Kaikki lennot Istanbuliin tai Istanbulista oli peruttu. Ja minun oli tarkoitus lentää sitä kautta takaisin Sochiin. "muutaman tunnin" neuvotteluiden jälkeen sain korvaavat lennot, ja lensin Istanbulista sijasta Moskovan kautta Sochiin, ja olin 6 tuntia suunniteltua myöhemmin kohteessa. Ja kaiken lisäksi sain lentää business luokassa, eli kaikki oli vallan mainiosti!

Sochissa oli täysi kesä, +18 astetta ja aurinko paistoi!

Hyvin ladatuilla akuilla on hyvä aloittaa taas opinnot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti