Toinen viikko Formula 1-kisoissa meni nopeasti. Viikon alussa toimittajat, valokuvaajat, TV&radio-miehet(naiset) alkoivat saapua Sochiin, ja heidän avustamisessaan meni aika. Pikkuhiljaa alkoivat rahtikuljetukset Bahrainista saapua myös Sochiin, tuoden mukanaan formuloita ja muita härveleitä.
Maanantai, tiistai ja keskiviikko
Alkuviikko meni mediakeskuksen järjestelemisessä: kaikki viralliset mainokset&markkinoinnit, F1-kuvat ympäri mediakeskusta.. valmisteluja, jotta kaikki olisi valmista toimittajia varten! Valmistelimme kiitos käynnistä-lahjat, jotka sisälsivät matkatyynyn, termomukin, lippiksen sekä repun. Kaikki tietenkin varustettuna Sochi Autodromin logolla.
 |
| Tuliaiset itselleni ;) |
Tiistaina saapuivat tiimit & FIA:n henkilöstö, ja varikko- eli alue, minne pääsivät vain kuljettajat& median väki & ja tiimit, alkoi täyttyä hälinästä ja tohinasta.
Keskiviikkona alkoivat kunnon tohina. Toimittajat alkoivat tulemaan ja meidän työt alkoivat. Virallisesti meidän työvuoromme olivat 8-tuntisia, mutta tohinan ja menon takia jäimme usein töihin pidemmäksi aikaa, ja työvuorot venyivät 10-12tuntisiksi. Moni kysyikin minulta ja Ivolta (ainoimmat kansainväliset työntekijät mediakeskuksessa), miten aina jäimme töihin? vastaus oli yksinkertainen: tämä on kerran elämässä tapahtuva tilaisuus (mitä luultavammin, koskaan ei tietenkään tiedä varmaksi) ja haluamme nauttia tästä todella paljon. Kaksi viikkoa on kuitenkin niin lyhyt aika, ja nautimme työstämme siellä!
Torstaina oli ensimmäiset viralliset F1-tapahtumat: nimmarisessioita, Pitlane-kävelyä 4-päivänlipun omaajille, ensimmäisiä lehdistötilaisuuksia yms.
Perjantaina ensimmäiset harjoittelutilaisuudet ja lauantaina karsintatilanne. Uskomatonta! Karsinnassa Bottas kolmanneksi, Räikkönen toiseksi ja Vettel ensimmäiseksi! Hieno päivä olla töissä mediakeskuksessa, sillä lehdistötilaisuuteen pääsi vain top3-kuljettajaa, ja tilaisuuden lopuksi, kuljettajille sanottiin, että "sanotteko pari sanaa vielä äidinkielillänne". Tämän jälkeen moni toimittajista tuli kysymään minulta kääntämistä!
Sunnuntaina itse kisa. Tähän asti olin jo ollut siinä tietoisuudessa, että nämä kaksi viikkoa ovat olleet parhaat hetkeni Sochissa. Kisojen aikaan pääsin lehdistötilaisuuksiin, pääsin tapaamaan monia toimittajia & valokuvaajia, pääsin Iceberg-palatsin katolle (olympialaisten aikaan taitoluistelu mm. pidettiin täällä), pääsin näkemään Bottaksen, Hamiltonin, Räikkösen, Ecclestonen... Vaikka ketä!
Pidettiin myös hauskaa Ivon kanssa. Ivo näyttää aivan Fernando Alonsolta, ja jopa jotkut työntekijät menivät sekaisin... lopulta saatiin kuva heistä yhdessä; onhan ne melkeen kuin kaksi marjaa!
Mutta mitä vielä! Lauantain lehdistötilaisuudessa Bottakselta kysyttiin, miltä tuntuu jäädä kolmanneksi? Ja kylmänviileästi hän sanoi, että kisa on huomenna, ei tänään vielä ratkaistu mitään. Ja minkä lähdön hän sai itsekisassa, suoralla rinnalle ja ensimmäisessä mutkassa jo noussut johtoasemaan! Lentäen etunokassa, ja loppuun asti pää kylmänä, ja ensimmäinen voitto IKINÄ!
Historiallinen tapahtuma. Uskomaton kokemus. Ja pääsin näkemään kaiken tämän paikan päällä. Kisan jälkeen oli taas lehdistötilaisuus, ja tällä kertaa tilaisuus aloitettiin kuljettajien äidinkielellä - ja jälleen lehdistötilaisuuden jälkeen useampi toimittaja tuli kysymään minulta käännöstä, varsinkin Bottaksen sanoihin!
Uskomaton viikonloppu! Uskomattomat kaksi viikkoa! Ja kirsikkana kakun päälle näin myös Putinin ilmielävänä. Jos joku kysyy äitiltä ja iskältä, mitä tekivät vappuna, voivat sanoa puhuneensa videopuhelun Putinin kanssa, sillä soitin heille palkintojenjako tilanteesta..
Erilaisuudet tapahtumanjärjestelyissä; kulttuuriero?
Mitä erilaisuuksia näin tapahtumanjärjestelyissä, verrattaen muihin kokemuksiini? Näitä asioita puhuimme Ivon kanssa, sillä olimme tosiaan ainoat muualta tulleet työntekijät, muut olivat venäläisiä.1. Kaikki tehtiin kahteen kertaan
Tämä tarkoitti sitä, että kaikki mitä teimme, teimme ensimmäiseksi printatusti paperille. Illan lopuksi laitoimme kaikki sitten tietokoneelle: aikaa säästäen, olisimme voineet tehdä jo heti alussa tietokoneelle, säästää (pelastaakaa luonto!) paperia, olla nopeempia ja tehokkaampia. Teknologisesti ei oltu ihan tämän päivän tasalla, tai sitten käytäntö Sochissa vain on tämä.
2. Naisten asema
Tästä olen ehkä puhunut jo aikasemmin, mutta naisten ei sovi tehdä mitään fyysistä. Ihan joka päiväisessä elämässäkin, naisen ei sovi esimerkiksi kantaa kauppaostoksia, naista ei kätellä, naisten ei tule kulkea kaupungilla yksin. Mutta töissä ollessamme: minulle useaan otteeseen sanottiin, että naiset eivät kättele: kun tapasin uuden työntekijän/ minut esiteltiin jollekin, kättelin automaattisesti. Venäläiset pitivät minua outona, sillä naiset eivät tee sitä (ainakaan Venäjällä). Tämä oli taas minulle outoa.
Toisekseen, naiset eivät saaneet tehdä mitään fyysistä työtä. Yhdessä vaiheessa esimerkiksi meidän piti järjestää lehdistötilaisuuden huone siistiksi, kantaa sinne tuoleja: tietenkin menin sinne muiden perässä, koska tämä luki meidän tehtävälistalla. Hyvin nopeasti minut käännytettiin pois, sillä se ei ole naistentyötä. Suomessa oppineena; työtä tehdään juuri sitä, mitä on tarjolla. Jos apua tarvitaan, sitä myös annetaan. Pienestä pitäen, aina ollut iskän apuna puuhommissa, perunapellolla, eikä siinä mitään kummoista ole..
Se on ohitse nyt!
Iso kiitos meidän ihanalle mediakeskuksen työtiimille. Oli huikeata työskennellä tän porukan kanssa! Ja toivon tietenkin, että joskus vielä pääsen tapaamaan jossain päin maailmaa nämä ihana ihmiset!
Aivan huikea kokemus. Liian innoissani kahdesta viikosta, että oikein mitään kunnollista saa sanotuksi! Kiitollinen saa olla joka hetkestä, mitä täällä saa viettää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti