178-vuotias Sochi

Lauantaina 19.11. tai ylipäätänsä viikonloppuna Sochissa oli ihme karnevaaleja ja kojuja ympäri kaupunkia, ja kukaan meistä ei oikein ymmärtänyt mistä oli kyse. Lopulta tajusimme kysyä venäläisiltä luokkatovereiltamme, että mitä ihmettä täällä tapahtuu? Ennen kuin saimme vastausta heiltä, saimme aavistuksen, että täällä voitaisiin juhlia jonkinmoista syntymäpäivää... Ja oikeassahan me olimme, Sochi täytti lauantaina 19.11. 178-vuotta. 

Historia katsaus: Sochin alue luovutettiin Venäjälle alunalkaen vuonna 1829 Venäjä-Turkin sodan päätteeksi. Vuonna 1838 alue nimettiin Sochiksi, ja täten viralliseksi syntymävuodeksi annettiin 1838. 1900-luvun alussa Sochista tuli yksi tärkeimmistä lomakohteista Venäjällä, tai itseasiassa Neuvostoliitossa. Mm. Stalin rakennutti itselleen kesäasunnon Sotsiin, ja nykyään myös Vladimir Putin oleskelee kesäajat sochissa. Putinin läsnäolo on vetänyt alueelle liike-elämän johtajia ja nostanut ylipäätänsä kiinnostavuutta raharikkaiden keksuudessa. Itse asiassa Putin vierailee melko usein Sochissa, sillä meille on kerrottu, mikäli Mustalla Merellä näkyy sotalaivoja, Putin on kaupungissa (ja viime viikonloppuna oli taas niitä lainehtimassa tuolla...) Sochi on ollut myös suuressa suosiossa suomalaisten keskuudessa ennen vanhaan! 

Sport Organisations' Governance 

Viikolla jatkoimme siitä, mihin ensimmäisellä viikolla jäimme. Syvennyimme hallinnolliseen puoleen, ja täytyy sanoa, että oli kyllä tylsää.. Itseä ei kiinnosta tämä aihealue yhtään, joten oli vaikeuksia pysyä hereillä tunneilla. Näkyy myös arvosanassa kiinnostuksen katoaminen, mutta läpi päästiin...

Tällä viikolla meillä oli joka tapauksessa ensimmäinen naisprofessori! Dimitra Papadimitriou Kreikasta. Hän on professorina Patraksen Yliopistossa (University of Patras). Hänen erikoisuuksiinsa kuuluu urheilun hallinta (eli siis hallintopuoli), markkinointi sekä sponsorisuhteet. Hän on saavuttanut urallaan paljon, ja hän on hyvin arvostettu henkilö urheilualalla. Tämä olikin yksi kysymys, minkä halusin kysyä häneltä; miltä tuntuu olla töissä miesvaltaisella alalla, ja kuinka naisia kohdellaan siellä? Hän on mm. European Sport Management Quaterly Journal- johdon jäsen (hallituksessa), kirjoittanut useita artikkeleita urheilusta, vapaa-ajasta ja turismista, unohtamatta markkinointia ja sponsorsuhteita. Kirjoittanut kolme kirjaa, sekä ollut mukana useassa kirjaprojektissa muiden alan ammattilaisen kanssa.

Kuten sanoin, jatkoimme siitä mihin jäimme ensimmäisellä viikolla. Puhuimme hallintopuolesta, mm. miten hallitukset koostuvat, mitä heidän tehtäviä ovat, mihin he tähtäävät, miksi he yksinkertaisesti ovat siellä.

Keskityimme tällä kertaa tasa-arvoisuuteen urheiluorganisaatioiden hallituksissa; naisten äänioikeuteen, atleettien äänioikeuksiin sekä yleiseen tasa-arvoon. Naisten sekä atleettien äänioikeuksista puhuimme muun muassa seuraavasti: Onko naisilla yhtäläinen äänioikeus hallituksessa, onko minimimäärää, mitä naisia pitää olla hallituksessa? Sama pätee urheilijoihin; urheiluorganisaatiot ns. ajavat urheilijoiden oikeuksia, mutta kuuntelevatko he oikeasti urheilijoiden tarpeita? Tästä syystä on tärkeää a) joko olla urheilijoiden edustaja hallituksessa tai b) olla oma komitea urheilijoille, jotka toimivat heidän yleisenä äänenä.

Omaa palautettavaa tehtävää tehdessäni käytin esimerkkinä Suomen Salibandyliittoa & Kansainvälistä Salibandyliittoa. Syystä että 2015 joulukuussa olin mukana toteuttamassa Naisten MM-kisoja, ja kisojen henkilökunta oli hyvin naisvoittoista. Ja hienot kisat saatiin aikaiseksi! Kansainvälisellä Salibandyliitolla on myös oma komitea urheilijoille, joka on myös hieno esimerkki. Olin myös yhteydessä Suomen Salibandyliittoon (Kiitos Hanne avusta!) ja sain häneltä ns. sisäpiiritietoa, miten hommat etenee. Summa summarum, tasa-arvo Suomessa on paljon pidemmällä mitä esimerkiksi Venäjällä. Monella muullakin maalla valtakunnallisesti tasa-arvot naisten ja miesten välillä, urheilijoiden huomioon ottamisella on paremmalla tasolla, kuin kansainvälisesti; kansainvälisten organisaatioiden on huomioitava tasa-arvo enemmän.

Täältä löytyy taas videot haastatteluun. Alexin haastattelu, klik sekä Loladen, klik.

RIOU - eli yliopistollamme järjestettiin myös "Mega Events in Sport: Legal Environment"-konferenssin. Eli ympäri maailmaa tuli lakimiehiä, jotka ovat keskittyneet urheiluun ja urheilualan ongelmiin. He tulivat puhumaan oman maansa ongelmista urheilun saralla sekä myös kansainvälisistä ongelmista, ja tarkoituksena oli löytää ratkaisuja yhdessä. Osallistuimme yhtenä aamupäivänä konferenssiin ja halukkaat saivat mennä sinne useampana päivänä. Ryhmästämme löytyy yksi lakimies, Abhi, ja hän tietenkin oli siellä verkostoitumassa. 

Sirius - Gifted and Talented Kids in Russia

Sochiin rakennettiin yli sata uutta hotellia Olympialaisten takia, ja 56 näistä hotelleista on/oli ****(4)tähden hotellia. Vaikka tavoitteena tietenkin oli ja on edelleenkin tehdä Sochista lomakohde kaikkien keskuudessa; nauti rantaelämästä samalla kuin lapsesi ovat laskettelemassa -tyylillä, mutta se ei ole aivan toteutunut. Kaikille näille hotelleille piti keksiä uutta käyttöä, jotteivat ne jää aivan täysin käyttämättömiksi.

Olympiakylään, yhteen neljän tähden hotelliin rakennettiin koulu. Tämä koulu on "erittäinen lahjakkaille lapsille". Se on nimeltänsä Sirius. Siriukseen pystyy lapset hakemaan, jotka ovat erittäin taitavia ja lahjakkaita. Itse vertaisin Siriusta Tylypahkaan. Tylypahkassa oli neljä tupaa, johon jaoteltiin oppilaat heidän taitojensa/kykyjensä/halujensa mukaan. Myös Siriuksessa on kolme osaa; oranssi=taide, sininen=urheilu, violetti=luonnontieteet. Jokainen oppilas kuului johonkin osaan/osastoon, ja heidän vaatteiden väristä pystyi sen päättelemään.

Siriukseen voi hakea erittäin lahjakas nuori henkilö (jos en hirmuisesti valehtele, niin 5/6-16/17-vuotiaat). Jos olet lahjakas maalaamisessa: lähetä töistäsi kuvia, niin sinut saatetaan valita yhdeksi oppilaaksi Siriukseen. Jos olet lahjakas pianon soitossa: lähetä video esiintymisestäsi arvokkaassa tapahtumassa, niin sinut saatetaan valita yhdeksi oppilaaksi. Sama pätee kaikkiin: jos olet erittäin lahjakas urheilussa, sinun pitää todistaa se; ehkä joukkueesi on voittanut monia aluesarjoja?  

Oppilaat menevät aina kolmen viikon jaksoiksi Siriukseen, jossa heidän on tarkoitus opiskella Venäjän parhaiden joukossa. Kolmen viikon jälkeen on viikon tauko, ja sitten tulee uusi oppilaslauma. Ja yleensä kaikki oppilaat ovat samalta alueelta Venäjää. Esimerkiksi tällä hetkellä siellä on "Etelä-Venäjältä", mitähän sekin tarkoittaa, kun Venäjä on niin iso alue... Kyllä ne sen alueen oikeasti sanoi, mutta en mitenkään muista sitä tällä hetkellä. Joka tapauksessa, heidän opiskelunsa on intensiivistä, ja opettajina siellä on maan parhaita atleetteja, maalareita, kirjailijoita, fyysikoita yms.. Melko mielenkiintoinen projekti tämä Sirius! Ja kaiken tarkoituksena on se, että Venäjä löytää talentit jo nuorella iällä, jotta voivat tukea heitä heidän koko aikuistumisaikansa, ja tarjota heille lopulta työtä: tarkoituksena on pitää nämä lahjakkaat talentit Venäjällä, eikä menettää niitä maailmalle.

Artikkelin voi lukea täältä. Mielenkiintoinen, mutta on kylläkin englanniksi. klik. 

Miksikö kerron tästä? Meidän yliopisto aloitti yhteistyön kyseisen koulun kanssa. Yliopistoltamme valittiin viisi opiskelijaa "luennoimaan" kyseisille lahjakkaille lapsille: Lolade ja Älex menivät puhumaan kirjallisuus-oppilaille journalismista ja kulttuurieroista (mm. mediavapaudesta yms). Minä, Nelli ja Nastya pääsimme puhumaan nuorille urheilijoille Paralympialaisista ja Paralympialaisten liikkeestä. Tarkoituksena meidän puheessa oli se, että lapset ymmärtävät jo nuoresta iästä lähtien, että paraurheilijat ovat myös ihmisiä, ja heidän elämänsä ei lopu.

Luentomme kesti n. puolitoista tuntia, ja oli itseasiassa melko mielenkiintoista olla siellä! Lapset eivät puhuneet englantia = minulla oli oma kääntäjä paikalla. Oma osuuteni keskittyi Paralympialaisten historiaan ja kehittymiseen maailmalla. Nelli (Pietarista) puhui eri urheilulajeista, joita Paralympialaisissa on, sekä Nastya (Moskovan ja Sochin välistä jostain..), joka sitten puhui Venäjän osallistumisesta Paralympialaisiin ja kuinka he huomoivat para-atleetit.

Itselläni oli huisin hauskaa. Kerrankin sain olla professori/luennoitsija ja tehdä kaikki ne asiat, mitä opettajatkin pääsevät tekemään: kävelemään edes takaisin luokan edessä, kirjoittamaan tärkeimpiä asioita liitutaululle (kirjoitin vuosilukuja ja atleettien lukumääriä), juomaan vettä kesken lauseen.. Ainut miinus puoli esityksessämme oli se, että oma osuuteni kesti ensimmäiset puolisen tuntia, jonka jälkeen Nelli ja Nastya, tottakai, puhuivat venäjäksi. Itselläni ei ollut mitään hajua mitä siellä tapahtui, sillä kääntäminen loppui samantien. 

Tulevaisuuden taitoluistelijatoivot

Täältä mä oon, täältä Nelli on ja Täältä Nastya on ja täällä me sit asutaan!

Luennomme jälkeen muutama oppilaista halusi tulla puhumaan kanssani, sillä joillakin heistä oli englanninkielen opintoja jo taustalla. He ottivat kääntäjän mukaan ja tulivat juttusille. Se oli hauskaa, sillä muistan myös itse halunneeni aina mennä puhumaan englantia, mikäli oli mahdollisuus. Vaikka taidot eivät olisikaan hyvät, mutta muistan edelleen monia kertoja..

Tämä yksi likka jäi mieleen oikein kunnolla. Luennon jälkeen lähdimme kiertämään Siriusta yhdessä oppilaiden kanssa, ja tämä likka oli kokoajan siinä vierellä. Hänestä näki, että hän haluaisi puhua kanssani, mutta oli liian ujo tullakseen puhumaan. Lopulta hän kuitenkin rohkaistui, ja kysyi voisiko puhua kanssani. Puhuttiin sitten yhdessä kääntäjän kanssa (kääntäjä oli fiksu= aina kun Vika kysyi, miten sanotaan tämä ja tämä, hän kertoi sen Vikalle, että Vikan oli sanottava se. Se oli mukavaa, niin Vika oikeasti pääsi puhumaan) niitä näitä. Kysyin sitten yhdessä vaiheessa, että mikä on unelmasi? "Haluan voittaa mitalin Olympialaisissa, ja pitää haastattelun englanniksi ilman kääntäjää". Haastattelu ilman kääntäjää! Monet lapset unelmoivat mitaleista, mutta se, että Vika (Viktoria) oikein vielä tarkensi, että haastattelu ilman kääntäjää. Hitsit siinä on kyllä likka.

 t

Vika - tulevaisuuden Olympiamitalisti!

Sochin Olympialaisten olympiasoihtu

Ilmaista ruokaa! tämä on taivas!

"Lolade, hymyile niin että hampaat näkyy, niin sut näkyy kuvassa!"

Kokemus oli aivan uskomaton. Tulen muistamaan sen, ja varmasti tämän yhden tytön, Viktoriankin. En usko, että itsestäni olisi ollut tuonne lähtijäksi nuorempana, mutta nostan kyllä hattua jokaiselle noista oppilaista.

Taas uutta viikkoa porskutetaan eteenpäin. Aika pitkälläkin jo... Ensi kertaan!